Snigel Speed Lago di Garda Training Camp 2005
Kyllä lähtee... Seuraavia
päiviä >
13.5.
Helsinki-(Bryssel-München)-Milano-Verona-Riva
Matkajärjestelijämme
oli optimoinut lähdön porrastetusti kahdelle eri reitille. Mika-Jussi ja
Petri reititettiin suoraan sinivalkoisin siivin Helsingistä Milanoon ja
Terolle oli lisätty välille stoppi Brysseliin, tai niinhän me luultiin.
Suunnitelmien mukaan MJ ja Petri suuntasivat Milanossa laskeuduttuaan suoraan
autovuokraamoon hakemaan vuokra-autoa, jolla siirtyä kohti Garda-järveä ja
Rivan kylää. Näin auto olisi valmiina, kun Teron kone laskeutuu noin tuntia
myöhemmin. Lennonjohtajien lakko Milanossa (Forza lennonjohtajat!) päätti
sitten kuitenkin Teron matkan jo Brysseliin, kun jatkolennot oli peruttu.
Tero nokkelana kaverina ei kuitenkaan tästä lannistunut, vaan junaili tai
lentoili itsensä jollain Guadalupeairlinesin yhteyksillä itsensä Münchenin
kautta Veronaan, jonne Petri ja M-J siis myös suuntasivat Lancia Ypsilonin kyyditsemänä. |
|
|
|
|
|
Teron saapumista
odotellessa ehdimme tutustua Veronan kaupunkiin muutaman tunnin verran.
Auringon paistaessa tämä poikkeama alkuperäiseen suunnitelmaan oli varsin
miellyttävä. Kolmessa tunnissa tutustuimme Veronan vanhempaan kaupunginosaan.
ja sen lounas, jäätelö, kahvi ja olutvalikoimazioneen. |
|
|
RIVA
Rivalle
saavuimme vielä valoisan aikaan ja majapaikassamme Villa Arancissa Luigi toivotti meidät
tervetulleeksi ja ohjasi meidät 2h+k+rt+kh apartemenzoomme. Nälkäisinä
suoriudumme pikaisesti pizzalle, joka tyydytti matkamiesten toiveet
erinomaisesti. Lisäksi Luigi Lutterotti tarjosi pizzan päälle Limoncellot,
josta se alamäki sitten alkoikin. Lyhyt kierros Rivassa ja pari bisseä ja/tai
viiniä aiheutti silmäluomien herkistymisen painovoimalle täysin vastustamattomasti,
joten kutsuimme sitä päiväksi. |
fillarivaatekaappi |
Utility-pöytä |
|
|
|
.
|
|
mikä tää on? |
Ja
toivottavasti viimeinen sellainen. Tuhdin aamupalan jälkeen suuntasimme
innokkaina vuokraamaan fillareita läheisiä kukkuloita sillä silmällä
vilkuillen. Fillarit löytyivätkin, tosin vain yksi täytti tiukat kriteerit ja
joudumme vielä palaamaan ja vaihtamaan kaksi pyörää paremmin joukkueen mitat
ja vaatimukset täyttäviksi |
Ekan lenkin
piti olla pitkä mutta rauhallinen paikalliseen ilmastoon totuttelulenkki. Ilmasto
kävi kuitenkin muistuttamaan keskimääräistä Helsingin ilmastoa huhtikuussa,
joka on jo varsin tuttu koko tiimille, joten päädyimme ajamaan jotain
läheistä ylämäkeä sen verran että tuntui sopivan pahalta. Kun 500m vertiakaalia
tuli täyteen päätimme kääntyä ja laskea alas. Vajaan tunnin
nousu tuli kuitattua kymmenen minuutin laskulla. Molempiin suuntiin tuntui
sopivan ikävältä. Ylös ajaessa pysyi lämpimänä ja alas tullessa ei sattunut
jalkoihin, joten tasapeli tuli. |
|
|
|
Ypsilon täynnä ostoxia |
Riva by night
|
Iltaa tuli
sitten jatkettu varsin rattoisasti sadetta pidellen ja kaupungin “yöelämään”
tutustuen J |
Tuli ajettua
tommonen naistenmatka alkuun. Nousua onneksi kuitenkin yli 500m